Saksalaiset pystykorvat huomataan ensin niiden syötävän suloisen ulkonäön takia: muhkea, pitkä ja paksu turkki tekee niistä söpöjä karvakasoja, ja pystykorvat sekä uteliaat silmät tekevät niistä helposti lähestyttävän näköisiä. Saksalaiset pystykorvat ovat kuitenkin ainutlaatuinen roturyhmä, sillä vaikka niihin kuuluu kuusi erinäköistä rotua, on niillä Suomen Kennelliitossa samanlainen rotumääritelmä. Jatka tämän artikkelin lukemista, niin saat lisätietoa saksalaisten pystykorvien rotumääritelmästä.

Saksalaisten pystykorvien rotumääritelmä on kuudelle rodulle yhteinen

Suomen Kennelliiton rotumääritelmä toimii ohjenuorana niin koiranäyttelyissä tuomareille, kuin kotimaisille kasvattajille siinä suhteessa, että saksalaisten pystykorvien jalostuksessa voidaan käyttää mahdollisimman rodunomaisia koiria. Nimensä mukaisesti saksalaiset pystykorvat ovat Saksasta kotoisin olevia koirarotuja, joiden nykyinen käyttötarkoitus on olla vahti- ja seurakoirana. Niiden FCI-luokitus, eli kansainvälinen rotuluokitus, on FCI 5 eli pystykorvat ja alkukantaiset koirat. Niiden alaryhmä on 4, eli eurooppalaiset pystykorvat. Ne polveutuvat tiettävästi kivikautisesta suokoirasta, ja ne ovat yksi vanhimpia koirarotuja Keski-Euroopassa.

Rotumääritelmässä saksalaisille pystykorville annetaan ensimmäiseksi ulkonäölliseksi huomioksi upea karvapeite, joka on paksun alusvillan vuoksi pystyssä. Erityisesti saksalaisilta pystykorvilta toivotaan runsasta kaulurikarvaa ja tuuheaa häntää, joka taipuu selän päälle kippuraan. Pään tulee olla suloisen kettumainen ja korvien olla pystyt ja teräväkärkiset. Muuten saksalaisilta pystykorvilta toivotaan perustervettä yleisilmettä ja sitä, että ne kantavat itsensä hyvin.

Ainoastaan pomeranian -rotu eroaa rakenteellisen ihanteen suhteen muista, sillä siltä toivotaan ehdottomasti neliömäistä ruumiinrakennetta: säkäkorkeuden tulisi olla sama, kuin koiran pituus. Muilla tämän roturyhmän koirilla ei ole yhtä tiukkaa odotusta neliömäisyydelle. Terveellinen ulkomuoto on toivottavaa kaikilla saksalaisilla pystykorvilla, ja epätervettä rakennetta ei palkita näyttelyissä. Erityisesti pomeranian-rotuisten koirien jalostuksessa halutaan olla tarkkoja, sillä kääpiökokoisilla koirilla jalostus voi lähteä herkästi väärille raiteille liioiteltujen piirteiden toivossa.

Luonteen puolesta rotumääritelmä määrittelee kaikille saksalaisille pystykorville sen, että ne ovat nopeasti ja helposti opetettavia koiria, jotka sopivat erityisen hyvin kodin ja perheen vahdeiksi. Koska rodut ovat hyvin alkukantaisia, ne ovat pitkäikäisiä ja sopeutuvaisia eri sääolosuhteisiin. Ne ovat yleisesti hyviä seurakoiria ja suhtautuvat pienen ajan jälkeen myös vieraisiin ystävällisesti.